MIKSI MAAILMASSA ON NIIN PALJON KÄRSIMYSTÄ?
Tuskin kukaan meistä selviytyy tästä lyhyestä maallisen elämämme vaiheesta ilman kärsimystä. Jotkut saavat osalleen enemmän kärsimystä kuin toiset. Kohtaamme sairautta, menetyksiä, epäonnistumisia, alistamista, köyhyyttä, nälkää, sotia, konkursseja ym. Oma tai läheisen tuskallinen sairaus herättää helposti kysymyksen: Jos Jumala on olemassa, miksi hän sallii tämän tapahtua? Miksi viattomat lapsetkin kärsivät?
Yksiselitteistä, varmaa vastausta tähän suureen kysymykseen emme tiedä, koska meidän rajoittunut käsityskykymme ei pysty aina ymmärtämään Jumalan tarkoitusta. Joitakin vastuksia voimme kuitenkin löytää. Useille ihmisille ei ole pelastusta ilman kärsimystä. Yksi kärsimyksen tarkoitus on saada meidät ihmiset ymmärtämään, ettemme pysty selviytymään elämästämme ilman Jumalaa. Kärsimyksen kautta ihmisen oma kestokyky joutuu lopulta siihen pisteeseen, jossa omat voimat ovat lopussa ja käännymme viimeisen toivon puoleen: "Jumala, jos olet olemassa, niin auta minua!" Raamatussa sanotaan, että jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. ( Lue myös vastaus kysymykseen: "Miten minun pitäisi rukoilla?" )
Onko olemassa mitään pahempaa kuin kärsimys? Kyllä on. Ihminen, jolta puuttuu usko, puuttuu myös pelastus. Voimme ajatella, että on pienempi paha kärsiä lyhyt aika tässä ajallisessa elämässä ja viettää ikuisuus toisessa todellisuudessa, jossa kohtaamme vain puhdasta, täydellistä rakkautta ilman tuskaa.
Joskus olemme toivottomia rukouksissamme. Onko Jumala kääntänyt selkänsä minulle? Miksi Jumala ei vastaa ja auta? Vanhan testamentin Jobin kirja käsittelee kärsimyksen ongelmaa. Job oli rikas, arvostettu, hurskas ja perheellinen mies. Jumala antoi saatanan kiusata Jobia. Hän menetti omaisuutensa, lapsensa ja lopulta terveytensä. Aluksi Job tyytyi kohtaloonsa ja sanoi: "Kun otamme Jumalan kädestä vastaan hyvän, totta kai meidän on otettava myös paha." Job 2:10 Tämän opetus on se, että tapahtuipa meille mitä tahansa, asiat ovat kuitenkin Jumalan käsissä. Jumala antaa meille hyviä päiviä ja myös mielestämme pahoja päiviä. Pahoillakin päivillä on jokin tarkoitus, vaikka tuskamme keskellä emme pysty sitä ymmärtämään.
Lopulta Job alkaa purkaa tuskaansa. Hän kiroaa syntymänsä. Olisi ollut parempi olla syntymättä. Silloin hän ei olisi nähnyt hyviä päiviä, mutta eipä olisi kärsinyt tuskaakaan. Job kapinoi ja huusi tuskaansa Jumalalle ja vaati apua ja vastauksia. Tämän opetus on se, että meidänkin on pysyttävä Jumalan edessä ja huudettava tuskamme hänelle, vaikka tuntuisi siltä, ettei hän kuule. Jumala kyllä kuulee meitä, eikä koskaan jätä meitä yksin. Aikanaan saamme myös vastauksen ja avun.
Jobin ystävät päättelivät, että se joka kärsii, on ansainnut kärsimyksen ja se, joka menestyy, on hyvä ihminen ja ansaitsee menestyksen. Asia ei ole näin. Elämässä on selittämätöntä kärsimystä, jolle ei ole mitään syytä tai ei ole ketään ihmistä, jonka syntien seurausta kärsimys olisi. Kerran Jeesus paransi sokean miehen. Hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä: "Kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?" Jeesus vastasi "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa ..." Joh 9:1-3
Job alkoi ajatella, että Jumala on väärämielinen, kun koetteli näin hurskasta miestä ja jumalattomat näyttivät menestyvän. Job odotti, että Jumalan on toimittava hänen oikeustajunsa mukaan eli Jumalan tulee palkita hyviä ja rangaista pahoja. Jumala vastasi ja opetti Jobia: Hän on suuri Jumala, niin suuri, että emme voi ymmärtää, miksi hän toimii niin kuin toimii. Jumala toimii usein yllättävällä tavalla, jopa aivan toisin kuin mielestämme olisi oikein.
Jumalan puhuttua Jobille hän ymmärtää virheensä. Job sanoi: "Vain korvakuulolta sinut tunsin. Nyt ovat silmäni nähneet sinut." Job 42:5 "Nyt tiedän, etten tiedä sinusta kaikkea. Nyt tiedän, etten aina ymmärrä tapaasi toimia.. Nyt tiedän, että olet paljon suurempi kuin kuvittelin. Ja silti sinä olet hyvä Jumala. Ja minä kiitän sinua, vaikka en aina käsitä sinua." Lopulta Jumala siunasi ja auttoi Jobia.
Usein vilpittömin kiitoksemme Jumalalle ei tule menestyksemme hetkinä, vaan vaikeuksien hetkinä. Ehkä Jumala on sallinut meille kärsimyksiä, että oppisimme tuntemaan Jumalan armon. Ehkäpä emme opi sitä ilman kärsimystä. Jobin kirjan opetus on se, että Jumala on niin suuri, ettemme aina ymmärrä hänen toimintaansa. Mutta Jumala on kaikkivaltias ja hyvä. Jumala ei koskaan hylkää omaansa.
Kerran eräässä tv-ohjelmassa haastateltiin henkilöä, joka oli pelastunut täpärästi vuoden 2004 tuhoisasta tsunamista Thaimaassa. Häneltä kysyttiin: Kokiko hän korkeimman varjelusta, kun sattui olemaan sellaisessa paikassa, että ehti pelastautua. Tämä viisas ja oppinut henkilö vastasi, ettei hän usko tällaiseen varjelukseen, koska uhreja oli niin paljon ( lähes 300 000 ) eli muuttujien määrä oli valtava siinä, että missä ja miksi kukin oli juuri siinä missä oli tuhon hetkellä. Toisin sanoen kuinka voisi olla mahdollista, että tällä luonnon katastrofilla olisi henkilökohtainen tarkoitus jokaisen uhrin, jokaisen pelastuneen ja heidän läheistensä elämässä erikseen. Edes älykkäimmän insinöörin, lakimiehen tai matemaatikon käsityskyky ei pysty hahmottamaan kaikkivaltiaan Jumalan tarkoitusta tällaisessa onnettomuudessa. Jumala oli kuitenkin läsnä jokaisen uhrin ja pelastuneen elämässä ja kaikella oli jokaiselle tietty tarkoitus.
Emme voi kuvitella Jumalan toimivan kuin luonnonlakien tai tiettyjen sääntöjen mukaan, jotka voisimme ymmärtää. Jos me voisimme käsittää Jumalan toiminnan loogisella ajattelulla, me olisimme samalla tasolla kuin Jumala. Usein juuri älykkäät ihmiset kieltävät Jumalan, koska eivät pysty häntä ymmärtämään. Heidän on vaikea hyväksyä sitä, että Jumala on mittaamattomasti heidän käsityskykynsä yläpuolella.
Valtavasti kärsimystä aiheutamme myös me ihmiset toisillemme. Ihmisen tietoinen valinta elää ilman Jumalaa ja hallita itse elämäänsä johtaa siihen, että saatana voi ottaa ohjat ja aiheuttaa ihmisten kautta kärsimystä. Sodat, riidat, väkivalta, valheet ym. pahuus tulee itse saatanalta ihmisten kautta, joita saatana ohjaa. Saatana pyrkii kääntämään ihmiset Jumalaa vastaan aiheuttamalla pahaa tässä maailmassa. Saatana haluaa kyseenalaistaa Jumalan olemassaolon aiheuttamallaan kärsimyksellä. 1.Joh 5:19, Matt 4:8-9.
Saatana ei voi kuitenkaan ottaa meitä ohjaukseensa, jos käännymme Jumalan puoleen ja pyydämme apua vetoamalla Jeesuksen sovitustyöhön. Me uskosta osalliset ihmiset emme ole turvassa tämän maailman kärsimyksiltä, mutta me voimme olla turvallisin mielin. Me voimme aina kääntyä taivaallisen Isämme puoleen ja pyytää varjelusta. Aina kun käännymme Jumalan puoleen hädässämme, suojelusenkelimme auttavat meitä iloiten. Apu voi tulla heti tai vasta myöhemmin. Se voi tulla tavalla, jota emme heti ymmärrä. Lukemattomissa elämämme pienissä ja isoissa asioissa voimme huomata suojelusenkelimme ohjausta ja varjelusta.
Me ihmiset olemme vajavaisia ja teemme syntiä monin tavoin. Toimimalla Jumalan tahtoa vastaan ansaitsemme rangaistuksen eli ikuisen eron Jumalasta. Jumala on meitä rakastava isä, joka haluaa antaa meille anteeksi. Hän rakastaa meitä niin paljon, että antoi oman poikansa syntyä tähän kärsimysten maailmaan. Jeesus koki tässä maailmassa sekä henkistä että myös suunnatonta fyysistä tuskaa ruoskittuna ja tuskallisen hitaasti tapettuna ristin puuhun. Hän on itse kokenut suurimman tuskan ja voi myös kärsiviä auttaa, koska hän voitti kuoleman. Miksi Jeesus kärsi? Hän kärsi syyttömänä rangaistuksen meidän kaikkien ihmisten syntien sovitukseksi. Jos me tämän uskomme ja tunnustamme, me saamme armon ja pelastumme. Pääsemme tämän lyhyen ajallisen elämämme jälkeen Jumalan yhteyteen. Se merkitsee täydellistä rakkautta, rauhaa ja iloa vailla tuskaa ja kärsimystä.
Lopuksi rukous, joka sopii hyvin tähän aiheeseen. Tämä löytyy blogista osoitteessa : https://savali.vuodatus.net Kirjoittaja on sairaalapappina työskentelevä äiti.
"Herra, anna anteeksi itsekkyytemme ja haluttomuutemme kantaa toistemme taakkoja. Osoita meille ne ihmiset, keiden elämää voimme helpottaa. Auta ettemme kulkisi hätää kärsivien ohi. Herra sinä näet tälläkin hetkellä ne, jotka meinaavat nääntyä taakkansa alle. Jeesus, tule sinä ja armahda heitä. Anna heidän kokea rakastava läsnäolosi. Kevennä heidän kuormaansa. Lähetä heidän lähelleen joku, joka ottaa kuorman hetkeksi omille harteilleen. Jeesus sinäkin sait apua, kun et jaksanut kantaa omaa ristiäsi. Anna apusi niille, jotka eivät yksin jaksa. Kiitos, että sinun käsiisi saamme jättää niin itsemme kuin kaikki taakkamme. Aamen."
Tähän aiheeseen liittyy tunnetun teologin ja Raamatun opettajan David Pawsonin luento otsikolla: Luonnonkatastrofit osa 3.
Hän vastaa Raamatun opetusten pohjalta tähän kysymykseen: "Jos Jumala on kaikkivaltias ja hyvä, miksi Hän sallii tällaista kärsimystä ihmisille?"
Tämän luennon hän piti pian vuoden 2004 tuhoisan tsunamin jälkeen.
