Voinko minä olla varma siitä, että pelastun?

Kun minut on kastettu ja olen päässyt uskosta osalliseksi, voinko nyt olla varma pelastumisestani ikuiseen elämään?

Paavali kirjoitti roomalaisille: "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat" ( Room 8:1 ) Jeesus sanoo: "Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos." Joh 6:37 Eräässä vertauksessaan Jeesus vertasi itseään hyvään paimeneen. Jeesus sanoi: "Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun isäni kädestä." Joh 10:27-29

Pelastumistamme me emme voi ansaita. Moni ajattelee, että nuhteeton elämä, hyväntekeväisyys, lähimmäisten auttaminen ja ahkera osallistuminen seurakunnan toimintaan ovat sellainen henkilökohtainen meriitti, ettei Jumala voi sivuuttaa häntä viimeisellä tuomiolla. Jeesus opetti vuorisaarnassa "Ei jokainen, joka sanoo minulle:`Herra, Herra`, pääse taivasten valtakuntaan." Matt 7:21 Oletko todella synnitön? Etkö koskaan ole rikkonut Jumalaasi vastaan teoin, ajatuksin tai laiminlyönnein? Asia on niin, ettei ketään omasta takaa vanhurskasta ihmistä ole. "Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainuttakaan." Room 3:12

Vain Kristuksen ansion kautta me voimme pelastua armosta. Kun tunnustamme syntimme ja pyydämme niitä Kristuksen tähden anteeksi, me saamme kaikki synnit anteeksi. Jumala ei enää muista huonoja tekojamme ja laiminlyöntejämme. Tämän jälkeen uskovan ihmisen hyviä tekoja ei enää lueta ansioiksi vaan uskon hedelmiksi.

Pelastumme yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen sovitustyön ansiosta.

Kun olet tullut uskoon, olet niin sanotusti uudesti syntynyt Jumalan lapsi. Kuulut hyvän paimenen laumaan, josta sinua eivät voi mitkään sudet ryöstää pois. Kun opit tuntemaan Jumalan rakkauden, pelko poistuu ja sisimpääsi tulee turvallisuuden tunne. Samalla syttyy vastarakkaus Jumalaa kohtaan ja halu olla hänen laumassaan. Kun usko syntyy, synti vaihtuu armoon, kuorma putoaa pois omaltatunnolta ja kuolemanpelon tilalle tulee Jumalan rauha ja pelastusvarmuus.

Palataan alkuperäiseen kysymykseen. Voinko nyt olla varma pelastumisestani? Jeesus lupasi, että hän antaa seuraajilleen iankaikkisen elämän, eikä kukaan pysty ryöstämään meitä Hänen laumastaan. Pelastusvarmuus ei merkitse sitä, että ihminen tulisi uudestisyntymisessä uskoon tulonsa myötä täydelliseksi ja synnittömäksi. Uudestisyntymisessä alkaa jokapäiväinen taistelu syntiä vastaan. Pyhä Henki herättää meissä halun täyttää Jumalan tahtoa ja seurata Kristusta. Arkielämä on täynnä haasteita ja kiusauksia.

Kristitty tuntee joka päivä vaivaa synneistään ja joka päivä meidän tulee kääntyä Kristusen puoleen ja pyytää syntejämme anteeksi. Jumala rakastaa meitä. Hän rakastaa meitä silloinkin, kun meillä menee huonosti. Hän tuntee meidät ja meidän heikkoutemme eikä Hän hylkää meitä. Sielunvihollinen tekee kaikkensa, että emme noudattaisi Jumalan tahtoa. Saamme olla varmoja siitä, ettei Jeesus pura meidän kohdallamme armoliittoaan. Synti tahtoisi sen purkaa, mutta synnit me saamme uskoa anteeksi Hänen nimensä tähden. Usko, jolla uudestisyntyminen omistetaan, on Pyhän Hengen synnyttämä luottamus pelastukseen, niin että uskallamme jättää itsemme kokonaan sen varaan. Usko on nöyrää lapsenmielistä luottamusta Jumalaan ja Kristukseen. Emme voi mitata uskoa millään mittarilla. Uskossa viisaudestaan ylpeä ihminen saa sen lapsenkaltaisuuden, josta Jeesus puhui. Pelastusvarmuus syntyy siitä, että elämme joka päivä tietoisina syntien anteeksiantamisesta.

Mutta kun elämässäni tulee epätoivon aika. Asiani menevät huonosti ja mieleeni hiipii epäusko. Paavali kirjoitti: "Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää." 2.Tim 2:13. Evankelista Kalevi Lehtinen ilmaisi tämän hyvin: Uskoon tullessaan ihminen usein kokee, että hän ikään kuin tarttuu Jumalan käteen ja pitää hänestä kiinni. Joskus elämän kriiseissä ihmisen ote alkaa lipsua. Lopulta tulee syvä lankeemus tai masennus ja hän kokee, että hänen otteensa irtoaa. Mitä tapahtuu? Hän huomaa, ettei pelastus ollutkaan sen varassa, että hän piti kiinni Jumalasta. Jumala oli koko ajan pitänyt kiinni hänestä, ja hänen otteensa ei irronnut. "Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää. Pelastus ei ole meidän kiinnipitämisen vaan Jumalan kiinnipitämisen varassa, eikä hänen uskollisuutensa lopu kesken. Hän ei sinua hylkää, vaan pitää lupauksensa sinulle.

Oikea pelastusvarmuus on tietoisuutta siitä, että Jeesuksen sovitustyö Golgatalla on tapahtunut juuri sinun syntiesi sovitukseksi eikä siihen tarvitse mitään lisätä. Se riittää.

Vastaus otsikon kysymykseen: Voit olla turvallisella mielellä ja varma pelastumisestasi. Jeesus sanoi: "Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä." Joh 10:11 Jeesus sanoi myös näin: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole." Joh 11:25-26

Jumala puhuu meille Raamatussa näin: "Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun." Jes 43:1

Lähteet:

- Raamattu

- Katekismus

- Lehtinen, Kalevi, Löytöretkellä

- www.rll.fi