mistä löydän oman hengellisen kodin?
Kun sanankuulija haluaa uskoa omalle kohdalleen Jeesuksen sovitustyön syntien anteeksiantamiseksi ja pelastukseksi ikuiseen elämään, hänelle tulee eteen kysymys oman uskonnollisen yhteisön löytämisestä. Kirkkoon kuuluva sanankuulija on yleensä oman asuinalueensa seurakunnan jäsen. Se on luonteva hengellinen koti.
Suomessa toimii myös muita kirkkokuntia kuten ortodoksinen kirkko ja roomalaiskatolinen kirkko. Luterilaisen kirkon sisällä vaikuttaa useita herätysliikkeitä: lestadiolaisuus, herännäisyys, evankelisuus, rukoilevaisuus, viides herätysliike ja karismaattinen liike. Kirkon ulkopuolella toimivat ns. vapaakirkolliset liikkeet: helluntaiherätys, babtistit, vapaakirkko, adventistit, metodistit ja pelastusarmeija sekä muita uskonnollisia yhteisöjä kuten esimerkiksi Jehovan todistajat.
Löytyisikö jostakin näistä yhteisöistä lukijalle sopiva hengellinen kotisatama? Oman turvasataman etsijälle muistutan Jeesuksen neuvosta: "Etsikää niin te löydätte." Etsimisen voi aloittaa netissä. Kannattaa myös vierailla liikkeiden tilaisuuksissa. Tärkeintä on pyytää taivaalliselta Isältämme johdatusta oman seurakunnan löytämisessä. Lienee parasta, että annan kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen itse esitellä omaa liikettään ja toimintaansa.
SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAINEN KIRKKO
Uskonpuhdistusta ja luterilaisen kirkon syntyä olen esitellyt tarkemmin vastauksessa kysymykseen: "Uskonpuhdistus 1500-luvulla. Miksi usko puhdistettiin?" Luterilaisen uskon ytimessä on ajatus Jumalan armosta, jota ihmisen ei tarvitse teoillaan ansaita.
Yksin uskosta. Lutherin mukaan yksin usko riittää siihen, että ihminen kelpaa Jumalalle. Oikea usko syntyy Jumalan sanan ja sakramenttien kautta. Usko on luottamusta Jeesuksen sovitustyöhön ja valmiutta tarttua Jumalan tarjoamaan armon lahjaan.
Yksin armosta. Ihminen pelastuu kokonaan Jumalan armon vuoksi, ei omien tekojensa ansiosta. Luther korosti, että Jumala ei aseta ihmiselle ehtoja.
Yksin Kristuksen tähden. Jeesus Kristus, hänen toimintansa ja opetuksensa on uskon ja pelastuksen lähtökohta. Kristus otti kantaakseen ihmisten synnit, etteivät ne enää erottaisi ihmistä jumalasta. Kristus kärsi, kuoli ja nousi kuolleista meidän puolestamme.
Yksin Raamattu. Kaikki luterilaiset opilliset kysymykset perustuvat vain ja ainoastaan Raamattuun.
Kirkon omat sivut:
www.evl.fi ( sivuilta löytyy myös haku omaan seurakuntaasi )
LESTADIOLAISUUS
Nimensä liike sai 1800-luvulla Pohjois-Ruotsissa Karesuvannon kirkkoherrana toimineelta Lars Levi Laestadiukselta. Hänen 1840-luvulla pitämänsä parannussaarnat saivat aikaan uskonnollisen herätyksen, joka levisi pian myös Suomen alueelle. Julistuksen keskeisinä tunnusmerkkeinä ovat parannuksen saarnaaminen ja anteeksiantamuksen julistus. Lestadiolaiset hyväksyvät uskoviksi usein vain omaan liikkeeseensä kuuluvat kristityt. Liike on hajaantunut useisiin ryhmiin, joista suurin on vanhoillislestadiolaiset. Lestadiolaiseen elämänmenoon kuuluvat suuret perheet ja perhekeskeinen elämä.
Vanhoillislestadiolaisten omat sivut:
www.srk.fi ( Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry )
https://yle.fi/uutiset/3-9684757 ( kymmenen väitettä lestadiolaisuudesta - pitävätkö paikkansa? )
HERÄNNÄISYYS
Liike sai alkunsa toisistaan riippumattomista herätyksistä Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta 1790-luvulla ja 1800- luvun alussa. Paavo Ruotsalainen oli tunnetuin alkuaikojen johtaja. Herännäisyydessä korostetaan Jumalan suuruutta ja ihmisen pienuutta. Toiselta ihmiseltä ei kysellä hänen parannuksestaan tai uskonratkaisustaan. Liike on muuttunut vuosikymmenten aikana ankarasta kulttuurikielteisestä liikkeestä kirkon sallivaksi ja avaraksi siiveksi.
Liikkeen omat sivut:
www.h-y.fi ( Herättäjäyhdistys )
EVANKELISUUS
Liike syntyi 1840-luvulla Pöytyän kappalaisen Fredrik Gabriel Hedbergin julkaistua kirjan "Uskon oppi autuuteen". Hedberg korosti uskon "omistamista", iloista pelastusvarmuutta, joka oli annettu ihmiselle lahjana jo kasteessa. Liikkeen keskusjärjestö: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ( SLEY ) perustettiin jo 1873. Se tekee lähetystyötä yhdeksässä eri maassa.
Liikkeen omat sivut:
RUKOILEVAISUUS
Kalantilaisen Liisa Eerikintyttären kokema voimakas herätys 1700-luvulla johti rukoilevaisuus liikkeen syntymiseen. Rukous on keskeisessä asemassa rukoilevaisten henkilökohtaisessa elämässä. He korostavat henkilökohtaisen kääntymisen merkitystä. Kristityn tulee kääntyä kevytmielisestä elämäntavasta ja osoittaa uskoa arkielämässä. Ihmisessä oleva perisynti on niin voimakas, että tarvitaan jatkuvaa kilvoittelua. Vuoden 1776 raamatunkäännös "Biblia" on ahkerassa käytössä.
Liikkeen omat sivut:
VIIDES HERÄTYSLIIKE
Liikkeen nimi on yhteisnimitys Suomeen ennen toista maailmansotaa ja sen jälkeen syntyneelle herätyskristillisyydelle, joka toimii luterilaisen kirkon sisällä. Sillä ei ole yhteistä keskusjohtoa. Se koostuu järjestöistä kuten: Suomen Raamattuopisto, Kansan Raamattuseura ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Liike painottaa henkilökohtaisen uskonratkaisun merkitystä.
Liikkeen omia sivuja:
KARISMAATTINEN LIIKE
Liike alkoi rantautua Suomeen 1960-luvulla Ruotsin suunnalta. Liikkeessä korostetaan Pyhän Hengen mukana tuomia armolahjoja kuten kielillä puhumista, profetoimista ja sairaiden parantamista. He painottavat esirukousta ja sielunhoitoa. Luterilaisen kirkon piirissä vaikuttavia karismaattisia yhteisöjä ovat: Rukouspalvelu ry, Palatsiseurakunta ja Nokia Missio ry.
Omia sivuja esim:
VAPAAKIRKOLLISIA LIIKKEITÄ SUOMESSA:
HELLUNTAILIIKE
Helluntaiherätys alkoi Yhdysvalloissa 1901. Liike painottaa karismaattisuutta eli Pyhän Hengen toimintaa. Uskoon tulleet kastetaan upotuskasteella. Suomessa helluntailiike alkoi vaikuttaa 1912. Hellunaiherätys on maallikkoliike ja toiminta pyörii vapaaehtoisten työn varassa. Paikallisseurakunnilla on keskeinen asema. Liike on Suomen vapaakristillisistä yhteisöistä suurin. Eräs piirre tälle liikkeelle on maailman viimeisten tapahtumien odotus. Helluntalaiset odottavat Jeesuksen takaisin paluuta hetkenä minä hyvänsä noutamaan omansa tästä maailmasta.
Liikkeen omat sivut:
BABTISMI
Uskonpuhdistuksen vuosisadalla 1500-luvulla syntyi luterilaisen ja reformoidun kirkkokunnan lisäksi suuntaus, jota kutsuttiin uudestikastajiksi. Sana babtismi tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa kastajaa. Liike syntyi eteläisessä Saksassa. Opillisesti liike painottaa Raamatun erehtymättömyyttä ja arvovaltaa. Ainoastaan uskonsa tunnustaneet henkilöt kastetaan ja vain uskoon tulleet ja kastetut voivat käydä ehtoollisella. Babtisteilla ei ole mitään virallista uskontunnustusta. Liikkeessä on käytössä ns. yleinen pappeus eli yksittäisten uskovaisten pappeus. Suomeen liike levisi Ruotsin ja Ahvenanmaan kautta 1800-luvulla.
Liikkeen omat sivut:
VAPAAKIRKKO
Liike sai alkunsa Englannissa 1730-luvulla. Vapaakirkollinen liikehdintä Suomessa alkoi 1870-luvulla. Suomen Vapaakirkko perustettiin 1923. Tärkeitä teemoja liikkeessä ovat usko Raamattuun ylimpänä auktoriteettina, henkilökohtainen uskonratkaisu ja sitä seuraava elämänmuutos sekä evankelioimisen merkitys. Jäseneksi hyväksytään 15 vuotta täyttänyt uudestisyntynyt kristitty. Käytössä on upotuskaste. Se edellyttää uskon julkista tunnustamista. Paikallisseurakunnat ovat itsenäisiä.
Liikkeen omat sivut:
www.svk.fi ( Suomen Vapaakirkko )
ADVENTISMI
Adventisti tarkoittaa henkilöä, joka odottaa Kristuksen pikaista toista tulemista. ( lat. adventus ) Liike alkoi Yhdysvalloissa ja sen alullepanijana pidetään babtisteihin kuulunutta William Milleriä, joka ennusti Jeesuksen toisen tulemisen tapahtuvan v. 1843 - 1844. Tuhannet uskoivat ja myivät omaisuutensa. Kun maailmanloppua ei kuulunut, monet olivat pettyneitä ja syntyi hajaannusta. Adventtikirkolla ei ole uskontunnustusta vaan nykyään 28 perustavalaatuista opinkohtaa. Sapattia eli lepopäivää he viettävät lauantaina sunnuntain sijasta. He kiinnittävät huomiota "hyviin elämäntapoihin", johon liittyy myös ruokavalio. Käytössä on uskonsa tunnustaneiden upotuskaste. Suomen Adventtikirkko rekisteröitiin vuonna 1943.
Liikkeen omat sivut:
METODISMI
Liike syntyi Englannissa anglikaanisen papin John Wesleyn hengellisen toiminnan vaikutuksesta 1700-luvulla. Termi metodisti oli aluksi pilkkanimitys, jolla viitattiin liikkeen johtajien systemaattiseen raamatunlukuun ja tiukkaan elämänjärjestykseen. Aluksi liike oli Englannin kirkon sisäinen herätysliike, joka pyrki tavoittaman myös yhteiskunnan alempien kerrosten väkeä kuten teollisuustyöläisiä ja kaivosmiehiä. Opissa korostuvat henkilökohtainen kääntymys ja sitä seuraava pyhitys. Toisin kuin muilla vapaiden suuntien kristityillä, metodisteilla on lapsikastekäytäntö. Liike tuli Suomeen merimiesten tuomana 1800-luvulla.
Liikkeen omat sivut:
PELASTUSARMEIJA
Liikkeen perusti metodistisaarnaaja William Booth vaimonsa Catherinen kanssa 1860-luvulla Lontoossa. Boothit järjestivät Itä-Lontoon alueella evankelioivia kokouksia, jotka he kohdistivat alueen köyhimpään väestöön. Evankelioimistyöhön kytkeytyi alusta asti myös sosiaalinen puoli. Liikkeen toimintaa kuvaa hyvin iskulause: soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa. Pelastusarmeijan hierarkia on järjestetty armeijamaisesti. Tällä pyritään takaamaan toiminnan tehokkuus ja dynaamisuus. Suomeen Pelastusarmeijan toiminta saapui 1800-luvun lopulla. Pelastusarmeija on yksi maailman suurimmista hyväntekeväisyysjärjestöistä.
Liikkeen omat sivut:
MIKSI JEHOVAN TODISTAJAT EIVÄT KUULU KRISTINUSKON PIIRIIN?
Heidän oppinsa eroaa kristinuskosta monin tavoin. He hylkäävät kolminaisuusopin. He pitävät Jeesusta arkkienkeli Mikaelina. He kieltävät iankaikkisen kadotuksen olemassaolon. He rajoittavat taivaaseen pääsyn vain 144000 valitulle ihmiselle. He uskovat Jeesuksen palanneen maan päälle näkymättömästi vuonna 1914. ( aiemmin he opettivat Jeesuksen palanneen vuonna 1874 ) He käyttävät itse toimittamaansa Raamatun Uuden maailman käännöstä, jossa Jehova nimeä käytetään yli 7000 kertaa. Maailmanlopun eli Harmageddonin odotus on keskeisessä asemassa. He odottivat Harmageddonin alkavan ensin 1925 ja sitten 1975.
Liikkeen perusti Pittsburgin alueella Yhdysvalloissa raamatuntutkiskeluryhmää vetänyt Charles Taze Russel. Hän sai vahvoja vaikutteita adventisteilta erityisesti maailmanlopun päivämäärän ennustamisessa. Suomessa liikkeen toiminta alkoi 1910.
