mikä on ehtoollisen merkitys?
Joskus satunnainen sanankuulija istuu kirkossa jumalanpalveluksessa, johon sisältyy ehtoollinen. Tällaista ehtoollisjumalanpalvelusta kutsutaan messuksi. Messun loppuosassa pappi lausuu ehtoollisen asetussanat, siunaa ehtoollisaineet ja tekee ristinmerkin niiden päälle. Sitten pappi kutsuu seurakuntalaisia jollakin näistä vaihtoehtoisista kutsusanoista:
- "Autuaita ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle. Tulkaa, kaikki on jo valmiina."
- "Jeesus sanoo: Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon."
- "Tulkaa, ottakaa vastaan Kristuksen ruumis. Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä."
Satunnainen sanankuulija näkee useiden seurakuntalaisten ottavan kutsun vastaan ja menevän alttarille. "Voinko minäkin mennä?" "Mikä on tämän toimituksen merkitys? " Voinko olla jotenkin kelvoton osallistumaan ehtoolliselle?"
Ehtoollinen on meidän evankelis-luterilaisen kirkkomme toinen sakramentti eli pyhä toimitus ( armon väline ) kasteen ohella. Jeesus itse asetti sen kuolemaansa edeltävänä yönä ollessaan aterioimassa opetuslastensa kanssa. Tästä tapahtumasta kertovat evankeliumien kirjoittajat Matteus, Markus ja Luukas sekä apostoli Paavali kirjeessään korinttolaisille. Matt 26:26-29, Mark 14:22-25, Luuk 22:14-20, 1.Kor 11:23-25 Heidän todistuksensa mukaan ehtoollisen asettaminen tapahtui seuraavasti:
"Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen, kiitti ja antoi opetuslapsilleen ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä kaikki; tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."
Ehtoollisen asetussanat saavat aikaan sen, että ehtoollisaterialla käytettävä leipä ja viini eivät ole enää ainoastaan leipää ja viiniä, vaan Kristuksen ruumis ja veri. Tämä ei tarkoita sitä, että leipä ja viini muuttuisivat olemukseltaan , vaan että Jumalan sanan vaikutuksesta Kristuksen ruumis ja veri ovat läsnä leivässä ja viinissä. Tämä ei ole ainoastaan symbolista, vaan todellista. ( Roomalaiskatoliset opettavat leivän ja viinin muuttuvan ehtoollisessa olemuksellisen luontonsa puolesta Kristuksen ruumiiksi ja vereksi ) Luterilaisen käsityksen mukaan leivässä ja viinissä itsessään ei ole mitään maagista voimaa, vaan niihin liittyy vaikuttava Jumalan sana. Kirkkomme ei opeta, että Kristus uhrataan uudestaan joka ehtoollisella syntien anteeksiantamiseksi, kuten katolinen kirkko opettaa puhuen messu-uhrista. Muita uhreja ei tarvita kuin ainoastaan tämä historiassa kerran tapahtunut Jeesuksen uhraaminen Golgatalla.
Ehtoollinen on asetettu sitä varten, että Kristuksen asetussanoilla kristityt saisivat tässä sakramentissa syntinsä anteeksi, elämän ja pelastuksen.
Voinko siis mennä alttarille? Oikea ehtoolliselle osallistumisen edellytys on usko, joka merkitsee Kristuksen sanaan luottamista. Voimme heikollakin uskolla turvautua siihen, että Kristuksen ruumis ja veri on annettu juuri minun puolestani. Koska ehtoollinen on syntien anteeksiantamisen ateria, se kuuluu nimenomaan niille kristityille, jotka tunnustavat olevansa syntisiä ja tarvitsevansa Kristuksen anteeksiantamusta ja jotka uskovat Kristukseen syntiensä sovittajana. Joka tämän uskoo, saa ehtoollisessa sen, mitä Kristus sanassaan lupaa. Kristus kutsuu pöytäänsä erityisesti niitä, jotka tuntevat itsensä syntisiksi. Kelvoton ja valmistautumaton ehtoolliselle on se, joka ei usko tai joka epäilee näitä sanoja: "Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi."
Kirkkojärjestyksen mukaan ehtoolliselle voi osallistua itsenäisesti konfirmoitu ( rippikoulun käynyt ) luterilaisen kirkon jäsen. Ehtoollispöytä on kuitenkin avoin eikä kukaan tarkasta, onko ehtoolliselle halukas myös oikeutettu siihen. Ehtoollisvieras päättää itse osallistumisestaan.
Ehkä satunnainen sanankuulija arastelee osallistumistaan luettuaan 1.Korinttolaiskirjeen 11.luvun jakeet 27-29: "Sen tähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen. Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta, sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo turmioksensa."
Tämän tekstin Paavali osoitti Korinton seurakunnalle. Ilmeisesti heillä oli vaikeuksia arvostaa ehtoollista. Tekstistä saa käsityksen, että korinttolaiset olivat nauttineet ehtoollista erottamatta sitä muusta syömisestä ja juomisesta. Ehkä he söivät ja joivat liikaa. Seurauksena saattoi olla humalatila ja jopa riitelyä. Ehtoollisen nauttimiseen tulee sisältyä kunnioittava asenne.
Ehtoolliselle polvistutaan alttarikaiteen viereen tai se vastaanotetaan seisten. Ehtoollisen toimittaa periaatteessa aina pappi. Avustajana voi toimia kirkkoherran valitsema maallikko. Pappi jakaa yleensä leivän ja maallikko viinin. Ehtoollisen jakaja on siis apostolisen paimenviran haltija, joka on kutsuttu ja asetettu tähän tehtävään. Siinä paimenen virkaa hoitava pappi ruokkii laumaansa Kristuksen edustajana. Kuolleista ylösnousemisensa jälkeen Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ja kehotti vielä Pietaria: "Ruoki minun karitsoitani!" Joh 21:15 Mikäli maallikot jakaisivat toisilleen ehtoollista, se vaikuttaisi siltä kuin lampaat ruokkisivat toisiaan. Tilanteessa, jossa joku on kuoleman vaarassa tai muussa hädässä, saa jokainen kristitty antaa hänelle ehtoollista, ellei pappia ole saatavilla.
Nyt satunnainen sanankuulija on polvistunut alttarin äärelle. Pappi ojentaa ehtoollisleivän eli öylätin kämmenelle ja lausuu: "Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu." Viini tarjotaan tavallisesti pienistä pikareista. Viiniä jakava pappi tai avustaja sanoo: "Herramme Jeesuksen Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu."Ehtoollista voidaan jakaa myös kastamalla ehtoollisleipä viiniin ja antamalla se käteen. Ehtoollisella voi saada myös gluteenitonta leipää ja alkoholitonta viiniä.
Jeesus opetti kerran synagogassa Kapernaumissa juutalaisia sanoen: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. Minä olen elämän leipä. Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat. Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi, Minä olen se elämän leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta. Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi? Niin Jeesus sanoi heille: Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Sillä minun lihani on totinen ruoka ja minun vereni on totinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa ja minä hänessä." Joh 6:47-56
Palatessaan alttarilta satunnainen sanankuulija voi tarvittaessa kääntyä mielessään taivaallisen Isämme puoleen ja todeta: "Herra, minä uskon. Auta minua minun epäuskossani!"
Lähteenä käytetty mm:
- Raamattu
- Lutherin vähäkatekismus
- wikipedia
