mitä minulle tapahtuu, kun minä kuolen?

Kuolemanprosessia ja sen ympärille liittyviä ilmiöitä ovat tutkineet mm. neuropsykiatri Peter Fenwick ja hänen kirjailijavaimonsa Elisabeth Fenwick. He ovat haastatelleet saatto- ja hoitokotien henkilökuntaa ja niissä työskenteleviä pastoreita sekä keränneet tuhansia kuoleman rajakokemuksia.Tutkimustensa tulokset he esittelevät kirjassaan "Kuolemisen taito". Lainaus kirjan esittelytekstistä: "Nuo selonteot auttavat meitä ymmärtämään, että kuolema onkin kehityskulku. Kokemuksista käy ilmi, että usein edesmenneet rakkaamme opastavat meitä siirtyessämme kuoleman rajan yli."

Usein kuoleva ihminen näkee jonkin aikaisemmin kuolleen läheisensä esimerkiksi sängyn päädyssä. Monet kertoivat läsnäolijoille näistä näyistä. Useimmiten muut eivät pysty näkemään näitä "sieluja", jotka tulivat saattamaan kuolevaa rajan yli. Nähdessään näitä "saattajiaan" kuolevien ilme kirkastuu ja heidät valtaa levollinen rauhan tunne. Monet kuolevat sanoivat eläville omaisilleen esimerkiksi: "Nyt voin lähteä. Älkää olko huolissanne, minun on hyvä olla."

Lukuisia tutkimuksia on tehty eri maissa kuolemanrajakokemuksista. Vuoteen 2011 mennessä kuolemanrajakokemuksista on julkaistu yli 900 artikkelia tunnetuissa lääketieteen aikakausijulkaisuissa. The Handbook of Near Death Experience mainitsee 55 tutkijaa, jotka ovat julkaisseet ainakin 65 tutkimusta yli 3500 kuolemanrajakokemuksesta. Kysymys on henkilöistä, joiden sydän oli pysähtynyt ja aivotoiminta lakannut eli he olivat kliinisesti kuolleita, mutta heidät saatiin elvytettyä henkiin myöhemmin. Useita tv-dokumentteja on tehty näistä kokemuksista ja monet ovat kirjoittaneet omista kokemuksistaan kirjan.

Nämä kuolemankokemukset noudattavat pääpiirteissään samaa kaavaa. Ensin henkilöt huomaavat siirtyneensä oman kehonsa ulkopuolelle. He pystyvät tarkkailemaan esimerkiksi katon rajasta, miten lääkärit yrittävät elvyttää heidän ruumistaan. He pystyvät liikkumaan seinien läpi vaikkapa odotushuoneeseen ja tiedostamaan, mitä heidän omaisensa puhuvat. He voivat käydä vaivatta pitkienkin matkojen päässä katsomassa jotakin heille läheistä ihmistä.

Seuraavaksi monet heistä näkevät valon. He kulkevat tunnelin läpi kohti yhä kirkastuvaa valoa. Sitten he saapuvat johonkin sanoinkuvaamattoman kauniiseen paikkaan. Siellä he tapaavat aiemmin kuolleita läheisiään. Nämä läheiset he näkevät nuorina, elinvoimaisina ja hyvännäköisinä. He saattavat kohdata myös ennen heidän syntymäänsä kuolleita sisaruksiaan. Useat kertovat myös kohtaamisestaan täydellistä rakkautta ja myötätuntoa säteilevän valo-olennon kanssa. ( kristityt tunnistavat Jeesuksen ) He käyvät läpi koko aiemmin eletyn elämänsä kuin filminauhalta. Omaa elämäänsä katsoessaan monet tiedostavat itse aivan uudesta näkökulmasta sellaisia asioita, jotka olisi pitänyt elää ja tehdä toisin. Missään vaiheessa valo-olento ei esiinny tuomitsevana tai ankarana, vaan hän osoittaa täydellistä ymmärtämistä, mutta myös surua henkilön tekemistä vääristä valinnoista tai lähimmäisen satuttamisesta. Jotkut kertoivat aistineensa myös huumorintajua ajatustenvaihdossa valo-olennon kanssa. Keskusteluissa ei puhuttu, vaan ajatukset vaihtuivat itsestään.

Kaikki, mitä he näkivät, oli heidän mielestään uskomattoman kaunista ja täydellistä. Jopa siellä kuultava musiikki oli niin kaunista, että siihen verrattuna kauneimmatkin maanpäälliset mestarisäveltäjien sävellykset kuulostavat siltä, kuin lapsi rämpyttäisi peltiämpäriä.

Jossain vaiheessa heille kerrotaan, että heidän aikansa ei ole vielä tulla tästä eteenpäin. Heidän pitää palata, koska heillä on vielä jokin tehtävä, tarkoitus täällä maan päällä.

Yleensä nämä ihmiset eivät haluaisi palata. Mutta palattuaan maalliseen ruumiiseensa näiden ihmisten kuolemanpelko on hävinnyt. Heidän asenteensa koko elämään muuttuu hyvin positiiviseksi. He kokevat, että rakkaus ja toisista välittäminen ovat kaikista tärkeintä. Elämää ei kannata hukata mihinkään turhuuteen.

Useimmat tiedemiehet ja ateistit sivuuttavat nämä varsin yleiset kokemukset. Heidän mielestään mitään sellaista ei voi olla, mitä heidän järkensä ei pysty selittämään tai mitä ei voida tieteellisesti todistaa. Nämä älykkäät ihmiset asettavat itsensä Jumalan asemaan eli heidän ymmärryksensä pitäisi olla samalla tasolla kuin Jumalan. Kaikkivaltias Luoja ja koko universumia hallitseva Jumala on mittaamattomasti meidän ihmisten aivojen käsityskyvyn yläpuolella.

Mitä Raamattu kertoo meille kuolemasta? Kristityillä on hieman toisistaan poikkeavia näkemyksiä Raamatun sanomasta. Monien mielestä kuolemaa seuraa unenomainen vaihe viimeiseen tuomioon saakka. Sen jälkeen toisten osana on iankaikkinen elämä Jumalan yhteydessä eli taivas. Uskosta osattomien kohtalona on joutuminen ikuisesti eroon Jumalasta eli kadotus. Raamatussa kerrotaan, että jossain vaiheessa kuolinhetken jälkeen ihmisen sielu viedään taivaaseen, koska hänen syntinsä on annettu anteeksi ja hän on tunnustanut Jeesuksen pelastajakseen. Joh 3:16,18,36 Uskoville tämä merkitsee muuttamista pois ruumiista kotiin Taivaallisen Isän luo. 2.Kor 5:6-8, Fil 1:23 Jotkut Raamatunkohdat 1.Kor 15:50-54, 1.Tess4:13-17 kuvaavat kuinka uskovat nousevat kuolleista ja saavat kirkastetun kehon.

Apostoli Paavali selitti kuolleitten ylösnousemusta kirjeessään korinttolaisille: "Mutta joku ehkä kysyy: Millä tavoin kuolleet heräävät, ja millaisessa ruumiissa he tulevat? Sinä mieletön, se minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se ensin kuole! Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan paljaan nisun jyvän tai muun minkä tahansa. Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kun tahtoo, ja kullekin siemenelle sen oman varren ....... Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita ...... Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa, kylvetään heikkoudessa, nousee voimassa, kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis." 1.Kor 15:35-44 Paavali jatkaa: "Ja niin kuin nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi. Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen katoamattomuutta. Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme. Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana - Kuolema on nielty ja voitto saatu." 1.Kor 15:49-54

Jeesus sanoi jäähyväispuheessaan: "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei näin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. Ja mihin minä menen - tien sinne te tiedätte." Joh 14:1-4

Meidän kehomme jää hautaan tai tuhkaksi, mutta sielu/henki siirtyy Kristuksen luo. Niille, jotka elinaikanaan torjuivat Jeesuksen sovitustyön, kuolemanjälkeinen olotila merkitsee ikuista eroa Jumalasta.

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Joh 3: 16

Muutamia suomenkielisiä kirjoja kuolemanrajakokemuksista:

- John Burke, Taivaan rajalla

- Maurice Rawlings, Rajan taakse ja takaisin

- Raymond Moody, Kokemuksia kuolemasta

- Elisabeth Fenwick, Peter Fenwick, Kuolemisen taito

- Kirsten Mörch-Nielsen, Valoa elämään kuoleman jälkeen

- Bernard Jakoby, Tie tuolle puolen

- Eben Alexander, Totuus taivaasta

- Michael B. Sabom, Muistikuvia kuolemasta

- Miia Kontro, Portilla: Suomalaisia kuolemanrajakokemuksia

Hyvä vierailija, kun sinulla on rauhallista aikaa( 1 tunti 12 min ), katso ja kuuntele Ian McCormacin kokemus. Hän oli surffausmatkalla Mauritiuksella, jossa häntä pisti myrkyllinen meduusa. Tämä johti pian hänen kuolemaansa. Hän oli kuolleena 15 minuuttia ja tuona aikana hän ehti nähdä sekä helvetin että taivaan. ( Kuvaus tapahtumien kulusta alkaa noin 13. minuutin kohdalla )